<<  paperinen prosessi  käsitteistä

 

Tämän kaavanvastustamisen kronologia + muita muutoksia Eestinkalliolla

 

Asemakaavoituksen selvittäminen on työlästä. Se on prosessi, jossa juridiikan, politiikan ja erilaisten professioiden (ammattikäytäntöjen) kielet ja toimintojen käytännöt ja esitystavat eroavat huomattavasti tavallisesta arkijärjestä. Asemakaavoitusta on vaikea ymmärtää. Kokeilkaa itse, olkaa hyvä!

Oma tapauksemme kulkee näin:

• luemme Hesarista artikkelin, josta selviää että maisemamme on uhanalainen (huhtikuu -96). Kieltäydyttyämme ilmaisjakelusta emme myöskään saa Espoon virallisia ilmoituksia! Kaava on menossa valtuuston käsittelyyn ja siihen ei voi enää muistutuksilla vaikuttaa.
• aloitamme alueen systemaattisen videokuvauksen
• hankimme kaupungilta kaavaselostuksen ja vietämme hauskoja hetkiä tulkitessamme omaan tapaamme tuon virallisen dokumentin lauseita
• hankimme kopioita itse kaavakartasta
• hankimme kopion aluetta koskevasta aluerakentamissopimuksesta
• hankimme Espoon muistion "kestävästä kehityksestä"
• teemme yhdessä naapurien ja asukasyhdistyksen kanssa nipun kirjelmiä kaupunginvaltuutetuille ja poliittisille ryhmille
• käymme dokumentoimassa videolle kaupunginvaltuuston istunnon, jossa jäämme häviölle (toukokuu -96)
• hankimme juristin ja tutustumme lainsäädäntöön
• saamme kaavavalitukseemme yli 80 allekirjoitusta kahdessa päivässä
• jätämme valituksen ympäristöministeriöön kesäkuun lopussa -96
• ensimmäiset versiot web-sivuista alkavat kehittyä kompuutterimme uumenissa
• maisemamme läpi aletaan rakentaa katua (Pisantie) joka kuuluu jo hyväksyttyyn asemakaavaan. Emme keksi vastustamisen tapaa.
• vuokraamme pienkoneen ja kuvaamme aluetta ilmasta (lokakuu -96)
• Espoon teknisen keskuksen viherrakentamisen osasto työllistää kaupungin metsänhoidollisen ammattitaidon ja harvennushakkaa Eestinkallion metsää. Jälki on tehometsätalouden standarditavaraa eikä kunniaksi kenellekään. Syynä tähän on Hakan konkurssipesän maiden joutuminen kaupungin haltuun. Itse sopimus on mielenkiintoinen.(lokakuu -96)
• suojelemme lähipuita merkitsemällä omalla kreppipaperilla pystyyn jätettävät ja dokumentoimme metsän "harvennusta"
• Pisantie valmistuu omaa tahtiaan talven 96 - 97 aikana. Tielle ei rakenneta hidasteita, vaikka valtuusto on esittänyt asiasta yksimielisen toivomusponnen.
• keväällä -97 kaatuu puita jälleen. Nyt rakennetaan kevyen liikenteen väylää Vanhan Kirkkotien jatkeelle eli leveälle polulle. Rakentamisen tapa on tuttua espoolaista standardia: perusväylä syntyy mutta ympäristö on kuin pienen myrskyn ja maanjäristyksen jäljiltä. Työllä ei näytä olevan erityistä aikataulua - lienee jonon hännillä.
• oma katumme revitään auki sadevesiviemärin vuoksi (lokakuu -97) ja työmaa valmistuu vihdoin syksyllä 1998.
• ympäristöministeriö antaa valituksestamme kielteisen päätöksen (lokakuu -97)
• etsimme lisää asiakirjoja Espoon arkistoista. Kaavaselostuksen luonnontilan arvioinnin pohjana olevaa tutkimusta ei löydy!
• löydämme toisen juristin ja kokeneen luontoarvioijan ja perustelemme korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähtevän valituksemme lähinnä erilaisiin eri laeissa esiintyviin ympäristöpykäliin vedoten. Vaadimme kaava-alueelle toimenpidekieltoa.
• asukasyhdistys ottaa yhteyttä tekniseen keskukseen ja liikennesuunnitteluun ja Pisantein hidasteita aletaan suunnitella
• jätämme valituksen KHO:lle (marraskuu -97)
• ensimmäinen versio näistä sivuista tungetaan verkkoon ennen joulua -97
• ympäristöministeriö ja Espoon kaupunki antavat valitukseemme vastineen
• vastaamme näihin vastineihin kahdella loppulausunnolla maaliskuussa -98 eli asia on nyt lopullisesti KHO:n käsittelyssä. Elokuussa KHO antaa kielteisen päätöksen eli ei ota koko asiaa käsittelyyn.

Vaikuttaa siltä, että Espoon kaupungin toimenpiteet alueellamme ovat jostain syystä lisääntyneet. Ne keskittyvät myöhäissyksyyn. Emme ole keksineet tälle ilmiölle selitystä.

 

<<  paperinen prosessi  käsitteistä