<<
LAUSUNTO KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KOSKIEN EESTINKALLIO I D ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAVANMUUTOKSEN VAHVISTAMISTA
Sinikka Sassi, Seppo Koskela, Maarit Topp ja Antero Topp ovat 18.11.1997 päivätyssä valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatineet, että Eestinkallio I D asemakaava ja asemakaavanmuutos tulee jättää vahvistamatta. Ympäristöministeriö on tehnyt kaavan vahvistamista koskevan päätöksen 20.10.1997. Valituksen perusteluina on mm. kaavoitetun alueen luontoarvojen ja biologisen monimuotoisuuden vakava uhanalaistuminen kaavan mukaisen rakentamisen seurauksena, kaavan riittämättömät ympäristövaikutusselvitykset sekä kaavan yhteydessä tapahtuneet kuulemismenettelyn puutteet. Ympäristöministeriö on antanut valitusasiasta lausunnon 27.1.1998.
Ympäristökeskuksen lausunto
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tiedot alueen kaavoituksen vaiheista ja kaava-alueella tehdyistä selvityksistä on esitetty varsin kattavasti ja totuudenmukaisesti ympäristöministeriön 27.1.1998 asiasta antamassa lausunnossa. Ympäristökeskus haluaa kuitenkin korostaa, että kiistanalainen Pisanmäki on luontoarvoiltaan, luonnontilaisuudeltaan ja maisemakuvaltaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt pienialainen viheralue ja se eroaa tässä suhteessa edukseen monista lähialueen virkistys- ja ulkoilumetsistä. Tarkempien luontotietojen vähäisyys ja alueen puuttuminen vuonna 1984-1986 inventoitujen Espoon arvokkaiden luontokohteiden luettelosta ei vähennä alueen merkitystä kaupungin sisäisenä lähiluonto-, virkistys- ja opetuskohteena. Myös viheralueyhteyksien säilymistä Eestinkallion ja Pisanmäen välillä on pidettävä tärkeänä.
Ympäristökeskuksen lausunnossa 26.2.1996 EestinkallioI D asemakaavaehdotuksesta kiinnitettiin päähuomio siihen, että eri kaavoitusvaiheiden aikana raskailla rakentamissuunnitelmilla kuormitettu Pisanmäki oli säilytetty kyseisessä kaavaehdotuksessa toistaiseksi parhaiten. Rakennusoikeutta oli kaavaehdotuksessa rajattu pois erityisesti Pisanmäen luoteis-ja pohjoispuolen luonnontilaisimmilta metsäalueilta ja rakentamista oli sijoitettu aiempaa enemmän Pisanmäen eteläpuolen entisille peltomaille. Ympäristökeskus ei lausunnossaan esittänyt uuden kaavaehdotuksen ympäristövaikutusten selvittämistä, vaikka suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia oli edelleen odotettavissa alueen luonteeseen nähden tehokkaan rakentamisen seurauksena. Sen sijaan lausunnossa esitettiin Pisanmäen VL-alueen luontoarvojen turvaamista erityisellä VL/s-kaavamääräyksellä, jota ei kuitenkaan kaavan jatkokäsittelyn yhteydessä hyväksytty.
Valittajat ovat esittäneet kaavan käsittelytavasta, kokonaistarkastelusta, alueen luontoarvoista ja niiden huomioon ottamisesta asiantuntevia näkökohtia. Mielekkääksi koetun maankäyttöratkaisun kannalta olisi toivottavaa, että nämä seikat voidaan ottaa vielä huomioon asian lopullisessa harkinnassa.
Ritva Veijonen, ymp.suoj.päällikköKalevi Hiironniemi, suunnittelija
TIEDOKSI Ympäristölautakunta<<