<< perusteltu mielipide 

---

EESTINKALLION YMPÄRISTÖN ASUKKAILLE

Espoon kaupunginvaltuutetuille 23.5.1996
asia: Eestinkallio I D kaavaehdotus (kv:n esityslistan kohta 18)


Hyvä kaavoitustapa on ilmaisu, jonka olemme löytäneet useasta Espoon virkamiesten tuottamasta kaavaselvityksestä. Sitä ei kuitenkaan ole missään tarkemmin määritelty, minkä vuoksi kaavoituksen tulokset ympäristössämme näyttävät pikemminkin sen vastakohdalta. Näin on käynyt myös Eestinkallion jo rakennetuilla osa-alueilla (Eestinalaakso ja Pisanniitty). Uusia rakennuskohteita vastustetaan alueella laajasti ja siksi valtuustoryhmien puheenjohtajille on toimitettu asiaa koskeva kirjelmä 20.5.1996. Tieto kirjelmästä ja sen sisällöstä ei kuitenkaan ole levinnyt valtuutetuille, joten olemme päätyneet käyttämään suoraa lähestymistapaa. Kansalaisyhteiskunnan jäseninä tarjoamme teille apuamme, jotta hyvää kaavoitustapaa voitaisiin määritellä ja toteuttaa Espoossa. Tiedämme valtuutettujen valtavan työmäärän ja ymmärrämme mahdottomuuden perehtyä riittävän hyvin jokaiseen kaavaluonnokseen.

Muistutuksen tekeminen ajallaan on osoittautunut mahdottomuudeksi, sillä meidän seuraamissamme Espoon virallisissa tiedotuslehdissä, Helsingin Sanomissa ja Espoon omassa tiedotuslehdessä ei ole ollut ilmoitusta kaavan näytteillepanosta. Ilmoitustavan lainmukaisuutta koskeva alustava kysely on jätetty Eduskunnan oikeusasiamiehelle kansliaan 20.5.1996.

Esityksemme on, että kaava Eestinkallion 1 D palautetaan uudelleen suunnitteluun. Perustelumme ovat seuraavat:

1) Alueemme on luonteeltaan omakoti- ja pientaloaluetta, eikä sitä pidä muuttaa kerrostaloalueeksi.

2) Jo toteutetulla omakoti- ja pientaloalueiden väliin sijoitetulla kerrostaloalueella (Eestinlaakso) on lukuisia ongelmia:
- liian tiivis rakentaminen ja palveluiden puuttuminen on aiheuttanut sosiaalista levottomuutta; metsätiellä on tehty ryöstöjä ja kulkijoita, erityisesti lapsia on peloteltu
- alueen koulut ja päiväkodit ovat täynnä (kts. tarkemmin Eestinlaakson asukasyhdistyksen kaavaehdotuksen palauttamista puoltava kirjelmä. Yritetty myös ryhmänjohtajien kautta jakaa valtuutetuille.)
- Eestinkallion metsä on kärsinyt roskaamisesta ja nuotioiden ja erilaisten jätteiden polttamisesta;
- alueen syrjäisen sijainnin takia liikenneyhteydet ovat huonot; Eestinlaaksoon on vuosien odottamisen jälkeen saatu yksi Espoon sisäinen yhteys, jonka aikataulut eivät sovi yhteen Helsinkiin menevien bussien kanssa
- raskaan rakentamisen takia Eestinkallion vanhaa metsää on kohtuuttomasti kaadettu.

Jo olemassa olevan alueen ongelmat pitäisi hoitaa, eikä tuottaa samanlaisella rakentamisella lisää samoja ongelmia.

3) Nyt kaavoitettu alue on osa Pisan kartanon kulttuurihistoriallista ympäristöä, jonka rakentamisen tuhoaisi osan espoolaista identiteettiä ja arvokasta kulttuurimaisemaa. Halu tulla tunnetuksi "vihreänä" eurooppalaisena kaupunkina ja pyrkimys kestävän kehityksen kärkeen kärsisivät kohtalokkaasti näistä rakennusaikeista.

4) Alueen syrjäinen sijainti lisäisi yksityisautoilun vahingollisia seurauksia: liikennemäärät, onnettomuusriskit, ruuhkautuminen ja saastuminen kasvaisivat edelleen sekä paikallisesti että laajemmalla alueella Finnoontien ympäristössä.

Näistä syistä esitämme, että kaavaa ei hyväksytä, vaan uusi suunnittelu käynnistetään yhdessä alueen asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Esitämme myös, että jo rakennettujen alueiden ympäristöarviointi annetaan tehtäväksi puolueettomalle tutkimuslaitokselle.

Asukkaiden puolesta:

Seppo Koskela, Maarit Topp


---

<< perusteltu mielipide