maisamalliset, kultturiset ja luonnonarvot

<< lyhennelmä 
Espoon kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen / valtuustoryhmien ryhmäkokouksiin 13.5.1996 ja kaupunginvaltuuston 20.5.1996 kokouksen pohjustukseksi

Asemakaavaehdotus "Eestinkallio 1 D"

eli Eestinkallion ja Pisanmäen välinen Latokasken niittyyn
rajoittuva alue sekä Pisanmäki ja "hyvä kaavoitustapa".

Kaupunginvaltuusto tulee 20.5.1996 pidettävässä kokouksessaan ottamaan kantaa asemakaavaehdotukseen "Eestinkallio 1 D" joka kuuluu osana 1970-luvun lopulla alkaneeseen Eestinkallion ja sen ympäristön kaavoitusprosessiin. (kaavoitusprosessin historia löytyy dokumenteista "KV STGE Jäljennös/Kopia 10a/5.6.1991", "KH:n esityslista 21.12.1993. jäljennös KH 15.8./01/19.12.1995" ja "Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö/R.Srömmer/ln, KH, Jäljennös 15.8./04/19.12.1995").

Jo monesti eri kaavaehdotuksissa seutukaavasta asemakaavaan on korostettu alueen maisemallisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja sekä virkistysaluekäyttöä. Alueelle kaavoitettu rakennusoikeus on kaavoituksen edetessä (ehdotus - palautus - uusi ehdotus - palautus jnpp) laskenut, mutta keskittyy edelleen pienelle rakennusalalle suurella tehokkuudella eli jo olemassa olevien esimerkkien mukaan (Eestinlaakso, kaava-alueen naapurissa itään oleva kortteli 46107 ja siitä eteenpäin Pisan kartanon pihapiiriin) olemme saamassa korkeaa, tiheää, ja raskasta rakentamista ympäristöömme.

Korttelissa 46106 (aiemmin viher- ja virkistysalue!) on enemmän rakennusoikeutta faktisesti pienemmällä (s-rajaus) rakennusalalla kuin korttelissa 46107 ja tiheä pienkerrostaloalue tulisi ulottumaan 46106:sta länteen aina Siperianporttiin asti katkaisten näin tehokkaasti viheryhteyden Eestinkalliolta Pisankartanolle ja tuhoten nyt luonnollisen ekologisen käytävän kahden vanhan metsäsaarekkeen väliltä.

Voimassa olevassa asemakaavassa vielä rakentamaton Pisantien jatke ja kaavaehdotuksessa esitetyt pysäköintialueet muodostavat yhdessä noin 20 - 40 metrin levyisen asfalltikäytävän kahden metsäsaarekkeen välille ehkäisten tehokkaasti luonnonvaraisten eläinten ja kasvien liikkumisen ja leviämisen alueelta toiselle. Ehkä sarkastisimpana yksityiskohtana kannattaa mainita kaavaehdotuksen "viherkäytävä" eli betonitunneli Siperianportin kohdalla Pisantien ali. Se varmaankin maalataan vihreäksi?

Kaupungin liikennelaskentatilastojen (liikennelaskennat 1994, Finnoontie - Puolarmetsäntie, 43007) mukaan liikenne on kasvanut Finnoontien ja Puolarmetsäntien risteyksessä vuodesta 1984 vuoteen 1994 noin 9500 ajoneuvosta vuorokaudessa noin 15 500 ajoneuvoon vuorokaudessa eli 61%. 1995 - 1996 tilastot tuskin näyttävät vähenemistä tapahtuneen, varsinkaan kun Finnoontien varrelle on kaavoitettu viime vuosina runsaasti uusia asuntoja.

"Eestinkallio 1 D" -kaavaehdotus pitää sisällään 412 laskennallista asukasta ja 220 autopaikkaa. Liikenne eli melu ja saasteet sekä onnettomuusriskit tulevat voimakkaasti kasvamaan ainakin kaava-alueen itäpuolisella alueella.

Kaava-alueen ympäristön päiväkodit ja koulut ovat jo nyt ruuhkaantuneet. Kaupallisia palveluja ei ympäristössä ole lukuunottamatta kioskia ja pientä kapakkaa. Uusia sosiaalisia ja kaupallisia palveluja ei kaavaehdotukseen sisälly.

10.12.1979 päivättyyn aluerakentamisesisopimukseen (KV STGE / Jäljennös / Kopia 10a/5.6.1991 - Eestinkallio, Rakennus Oy Arjatsalo) tehdyn tarkistuksen (kv 13.6.1984) viimeisessä kappaleessa löytyy maininta: "Alueelle toteutettavista pienkerrostaloista varataan Espoon kaupungille ostettavaksi tai vuokrattavaksi tarpeelliset päiväkoti- ja kerhotilat." Tämä kohta sopimuksesta lienee jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi?

Kyseisen varsinaisen sopimuksen 1. pykälässä on kirjoitettu: "Kaupunki sitoutuu laatimaan asema-kaavan, jossa sopimusalueelle sijoitetaan hyviä kaavoitusperiaatteita noudattaen pääasiallisesti pientalorakennusoikeutta sisältäviä asuntorakennustontteja."

Jo toteutunut kaavoitus pitää sisällään kulttuurimaiseman tuhoamista (Pisan kartanon pihapiiri, Vanhan Kirkkotien osuus Eestinlaakson alueella), rankkaa rakennusmassojen keskittämistä pienipiirteiseen luonnonmaisemaan ja pientaloalueiden välittömään ympäristöön (Eestinlaakso, Pisantien ja Pisankartanon välinen nk. rivitaloalue), liikenteellisten ongelmien luomista ja palveluiden vajaamittaista rakentamista.

"Eestinkallio 1 D" näyttää valitettavasti jatkavan näitä 70-luvun lopulla muotoutuneita "hyviä kaavoitusperiaatteita", joiden "hyvyys" pääasiallisesti hyödyttää maanomistajia ja aluerakennusyhtiöitä (hyvin usein sama instanssi).

Kaupungin "Muistiossa kestävästä kehityksestä Espoossa" (28.4.1995) mainitaan mm. seuraavaa:

- (5.2.6.) ..."Suunnittelu- ja valmisteluprosessin eri vaiheisiin sisältyy useimmiten luonnollisena osana vaikutuksen arviointia. Jotta ratkaisuihin sisältyvää arviointia saataisiin laajempaan käyttöön, merkittävien asioiden esittelyteksiin sisällytetään esittelijän lyhyt arvio siitä, miten päätettäväksi esitettävä ratkaisu edistää kestävää kehitystä."

- (5.2.8.) ..."Kokeillaan uusia ja erilaisia yhteistyömalleja (eri viranomaiset, asukkat ja elinkeinoelämän edustajat), joilla edistetään kuntalaisten vastuunottamista ja vaikutusmahdollisuuksia ympäristöön ja elämisen laatuun vaikuttavissa asioissa."
(Latokasken niittyä suunnitellaan juuri tällätavoin.)

- (5.2.11.) ... "Kehitetään keinoja, joilla aktivoidaan espoolaisia tiedostamaan Espoon kulttuurihistoriallinen perintö, huolehtimaan siitä ja siirtämään se tuleville polville."

"Eestinkallio 1 D" -kaavaehdotus merkitsee valitettavasti elinympäristön huononemista. Sen vuoksi sitä on tässä ehdotetussa muodossa mahdotonta hyväksyä.

Poliittisilta päättäjiltä eli lähes neljä vuotta sitten valitsemiltamme kaupunginvaltuutetuilta edellytämme mielellämme seuraavia toimia:

1. Kutsumme teidät paikan päälle tarkastelemaan "hyviä kaavoitusperiaatteita".

2. Toivomme valtuuston päättävän "Eestinkallio 1 D" -kaavaehdotuksen paluttamisesta uudelleen suunniteltavaksi ja että uudelleen suunnittelussa noudatetaan yhteissuunnittelun ja ympäristövaikutusarvioinnin periaatteita.

3. Haluamme valtuuston tutkivan vanhojen aluerakentamissopimusten kaikinpuolisen statuksen: sopijaosapuolet ovat konkurssien ja yritysostojen kautta moneen kertaan muuttuneet; samoin nk. hyvät kaavoitusperiaatteet

4. Haluamme valtuuston tilaavan koko Eestinkallion ja siihen liittyvien lähialueiden jo toteutuneen kaavoituksen puolueettoman arvioinnin. SAFA ja/tai Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto lienevät kykeneviä tällaiseen arviointiin.

Kunnalisvaaleja odotellen.
Allekirjoitukset (erillinen liite)
liitteet: kymmenen värikuvaa ja kuvien selitykset

<< lyhennelmä