<< valitus Espoon tiedotusohjesääntö malli 1991 kh:n vastine vastaselitys
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS
Ympäristöministeriö hylkää valituksen ja vahvistaa kaupunginvaltuuston päätöksen.
Perustelut
Menettelyä koskeneet väitteet
Valituksessa on esitetty, että kaavan kuuluttaminen on tapahtunut virheellisesti lehtikuulutuksen osalta.
Asemakaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävillä vähintään 21 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.
Espoon kaupunginvaltuusto teki 17.4.1991 päätöksen ilmoitus- ja kuulutusmenettelystä. Päätöksen mukaan kaupungin ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan pääsääntöisesti Espoo-lehdessä. Esbo-tidningen-lehteä käytetään julkaistaessa ruotsinkielisiä kuulutuksia ja ilmoituksia. Muita lehtiä käytetään Espoo lehden lisäksi kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Näiksi muiksi lehdiksi valtuuston päätöksessä mainitaan Helsingin Sanomat, Hufvustadsbladet, Demari, Kansan Uutiset, Uusi Suomi ja Länsiväylä ja viran- ja toimenhakuilmoittelussa lisäksi Nykypäivä ja Suomenmaa.
Kaupunginhallitus päätti 14.5.1991 panna valtuuston päätöksen täytäntöön. Kaupunginhallitus kehotti keskusvirastoa ottamaan kulloinenkin tarve harkitusti huomioon julkaistaessa kaupungin ilmoituksia ja kuulutuksia Espoo-lehden lisäksi valtuuston päättämissä ja muissa lehdissä. Kaupunginhallitus oikeutti kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä antamaan ilmoittelua koskevat tarkemmat sovellutusohjeet.
Kaupunginjohtaja on 23.5.1991 antanut ilmoitus- ja kuulutusmenettelyä koskevat ohjeet toistaiseksi 1.6-31.8.1991 väliseksi ajaksi. Kaupunginjohtajan ohjeissa todetaan, että ns. muut kuulutukset julkaistaan Espoo-lehdessä. Mikäli on tarpeen julkaista ilmoituksia ja kuulutuksia, jotka eivät aikataulullisesti ehdi Espoo-lehteen, käytetään harkinnan mukaan joko Länsiväylää tai Helsingin Sanomia ja ruotsinkielisten ilmoitusten ja kuulutusten osalta Hufvudstadsbladetia.
Kaupunginhallitus on 1.12.1992 hyväksynyt ilmoituskäytännössä jatkettavaksi edellä mainittuja valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä sekä kaupunginjohtajan niiden nojalla antamia ohjeita. Kaupunki on saattanut ilmoituskäytännön kuntalaisten tietoon Espoo palvelee-julkaisussa, joka jaetaan jokaiseen talouteen.
Nyt kysymyksessä oleva asemakaava on pidetty asianosaisten nähtävänä kaavan valmisteluvaiheessa jo v. 1988, jolloin nyt esitettyä laajemmalle alueelle oli laadittavana asemakaava. Tuosta asemakaava-alueesta valtuusto hyväksyi sittemmin v. 1991 korttelit 46108 (Y-k kortteli), 30278, 30250 ja 30287 sekä niihin liittyvät puisto ja katualueet, mm. Pisantien jatkeen. Valtuusto jätti hyväksymättä Pisanmäen kohdalle osoitetun asuinkerros- ja pientalokorttelit ja palautti sen uudelleen valmisteltavaksi kerrosluvun alentamiseksi ja tehokkuuden vastaavaksi alentamiseksi.
Tälle tuolloin hyväksymättä jääneelle alueelle sekä osalle v. 1991 vahvistuneen kaavan puistoaluetta on sittemmin laadittu uusi kaavaehdotus, jossa asutus on siirretty aiempaa etelämmäksi Pisantien varteen ja jätetty Pisan-mäen pohjoisosa rakentamiselta vapaaksi puistoalueeksi. Tämä uusi kaava-ehdotus on sittemmin pidetty kaksi kertaa yleisesti nähtävänä rakennusasetuksen 39 §:n nojalla.
Ensimmäisellä kerralla v. 1994 jätettiin 1 muistutus, toisella kerralla v. 1996 muistutuksia ei jätetty. Vuonna 1996 julkisesti nähtäville asettamisesta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja kuulutus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä sekä Hufvustadsbladet-lehdessä.
Kaavan nähtävänäolon päätyttyä, mutta ennen valtuuston hyväksymiskäsittelyä 2 asunto-osakeyhtiötä sekä 23 kuntalaista, mukana myös valituksen nyt tehneitä, lähettivät valtuustoryhmille mielipiteensä kaavasta. Siten lähiympäristön asukkaiden mielipide on ollut valtuutettujen tiedossa, vaikka se ei ole ollutkaan muistutuksen muodossa. Kun valtuuston hyväksymispäätöksestä valittamisen edellytyksenä ei ole se, että on tehnyt asiasta muistutuksen, mielipiteensä esittäneet eivät ole menettäneet oikeuksiaan kaavan sisällön lainmukaisuuden tutkittavaksi saattamisen suhteen. He ovat sittemmin määräajassa tehneet ympäristöministeriölle valituksen asiasta ja saavat valitukseensa myös kaavan sisällön osalta ratkaisun.
Kaavan ilmoittamiskäytäntöä voidaan pitää kuntalaisten ja asukkaiden kannalta hankalana sen vuoksi, että kuulutukset voivat olla julkaistuna eri kaavojen osalta eri lehdissä. Kuulutusten tarkoituksena on, että kuntalaisilla ja niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen halutessaan. Tehty kuuluttaminen on kuitenkin perustunut kunnassa tehtyihin päätöksiin.
Näissä oloissa kaavan tiedottamisessa ei voida katsoa tapahtuneen sellaista menettelyvirhettä, että kaava sen vuoksi tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.
Kaavan sisällön tutkiminen
Asemakaava-alue sijaitsee Eestinkalliontien ja Pisantien ja niiden lähikatujen varsiin rakentuneen, pääasiassa pientalomaisen asuntoalueen länsipuolella. Kaava-alueen lounaispuolella virkistysalueyhteyden takana sijaitsee Eestinlaaksontien ja sen lähistön pientalo- ja kerrostaloalueita. Alueen eteläpuolella on asemakaavassa virkistykseen osoitettu laaja Eestinkallion mäkialue ja länsipuolella on Latokasken peltoalueita, joista osa on jo asemakaavassa osoitettu virkistykseen. Eestinkallio ja Latokasken peltoalueet ovat osa seudullisesta virkistysalueiden vyöhykkeistä.
Laaditussa asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on osoitettu asutusta kahteen korttellin. Kortteli 46106 on enintään II-kerroksisten asuinrakennusten (A) kortteli tehokkuudella e=0,22 ja kortteli 46105 enintään 1/2II-kerroksisten asuinkerrostalojen kortteli (AK) tehokkuudella e=0,45. AK-korttelialueelle on annettu lisämääräys, että vähintään 40 % rakennusoikeudesta tulee olla pientaloja. Koska lisämääräyksen mukaan osa rakentamisesta tulee olla muuta kuin kerrostalorakentamista, AK-käyttötarkoitus ei täysin vastaa lisämääräystä. Kaupungin asemakaavayksikön ilmoituksen mukaan määräyksen olisi tullut olla AKR eli asuinkerrostalojen ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tämä korjaus on oikaisunluontoisena korjauksena tehty kaavaan.
Kummassakaan korttelissa ei kaavamääräyksen mukaan saa rakentaa pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta. Kortteleiden välissä on niitä palveleva katualue ja puistoon ulottuva jalankulku- ja pyörätieyhteys. Muu osa kaava- alueesta on lähivirkistysaluetta .
Korttelit sijoittuvat Pisantien pohjoispuolisille entisille peltoalueille, mutta ulottuvat myös Pisanmäen ja Pisankummun metsäisillekin osille. AKR korttelin 46105 pohjoisosa ulottuu noin 40 metrin leveydeltä Pisanmäen metsäiselle rinteelle ja lännessä Pisankummun itäosaan. A-korttelin lounaiskulmaus on peltoaluetta ja sen länsi- ja pohjoisosat ovat puustoisella Pisanmäen alueella ja sillä alueella, jolla on jo aikaisemmin sijainnut asuinrakennus, sitä palveleva talousrakennus ja pihapiiri. Lähivirkistysalue sijoittuu Pisanmäen pohjoisosaan metsäiselle alueelle sekä ulottuu vielä lännessä Latokasken peltoalueille.
A-korttelin itäisin, kallioinen ja harvapuustoinen sekä osin jyrkähkösti itään laskeva osa on kaavassa merkitty s-merkinnällä luonnonmukaisena säilytettäväksi korttelinosaksi, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun.
Nyt asumiselle kaavoitettu alue on osoitettu taajamarakentamiseen vahvistetussa, nyttemmin lainvoiman saaneessa seutukaavassa.
Näissä oloissa alueen käyttötarkoitusta ja rakentamistapaa on pidettävä perusteltuna ja alueen sekä lählympäristön oloihin ja rakentamiseen soveltuvana.
Asukkaita uudelle alueelle on arvioitu tulevan noin 400. Kaavassa ei julkisille palveluille ole osoitettu lisävarauksia, mutta kaava-alueen läheisyydessä on useitakin yleisen rakentamisen alueita, joilla jo on mm. koulu- ja päiväkotirakennuksia . Kaavoissa on osaksi mahdollisuuksia tarvittaessa myös laajentamiseen. Kaupallisia palveluja varten on vahvistetussa asemakaavassa varauksia alueen lounaispuolisen Eestinkallion kaava-alueella. Kaupallisten palvelujen toteutuminen ei kuitenkaan riipu yksinomaan kaavoituksesta, vaan myös taloudellisista toimintaedellytyksistä. Nyt kaupallisia palveluja on noin 2 km etäisyydellä, kioskipalveluja tätä lähempänäkin.
Näissä oloissa tälle kaava-alueelle ei ole ollut välttämätöntä osoittaa varauksia julkisille taikka kaupallisille palveluille.
Finnoontien parantaminen ja oikaisu ovat tarpeen jo muun asutuksen ja työpaikkarakentamisen vuoksi, eikä näin ollen tämän kaavan edellytykseksi voi asettaa Finnoontien oikaisun toteuttamista. Tieoikaisu sisältyy osittain Espoon keskuspuiston osayleiskaavaan, osa varauksesta on jo asemakaavassa osoitettu.
Virkistykseen on seutukaavassa osoitettu edellä jo kerrotut Eestinkallion alue sekä Latokasken peltoalueet. Näiden virkistysalueiden välinen yhteys on seutukaavassa osoitettu Eestinkallion luoteiskulmauksesta lähteväksi yhteydeksi. Seutukaavan tarkoittama yhteys on jo aikaisemmin vahvistettu virkistysalueeksi, jota tosin nyt kaavoitettu asuinkerrostalokortteli kaventaa noin 50 metrillä. Yhteys jää kuitenkin vielä kapeimmillaankin noin 60 metriä leveäksi ja levenee tästä länteen ja pohjoiseen mentäessä. Pisankummun pienestä puustoisesta kumpareesta virkistysalueeksi jää vielä läntinen osa. Virkistysyhteyttä on leveydeltään ja laatunsa puolesta pidettävä riittävänä
Kaava-alueen lounaisosassa tapahtuvan jo asemakaavoitetun virkistysalueen osittaisen supistamisen laadultaan ja laajuudeltaan korvaa Pisanmäen pohjoisosiin ja sen viereisille pelloille sijoitettu virkistysalue. Tällä alueella on tehdyissä luontoselvityksissä osoitettu olevan vanhaa metsäaluetta, joka monimuotoisuudeltaan on arvokasta.
Alueen luonnonoloja on selvitetty jo aikaisemmin, varsinaisen Eestinkallion kaavoituksen yhteydessä Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Myös kaupungin ympäristönsuojelutoimisto puolsi asutuksen sijoittamista Pisantien varteen ja mäen lakioalueen säilyttämistä viheralueena. Myös virkistyskäytön kanavoimista Pisanmäellä, jossa luonto on kulutusherkkää, on kaavoituksen yhteydessä selvitetty.
Kun otetaan huomioon aikaisemmat selvitykset ja kaavaselostuksessa olevat tiedot, alueen olosuhteita ja luonnonoloja on riittävästi selvitetty kaavoituksen pohjaksi.
Edellä mainituin perustein asemakaavan on katsottava täyttävän rakennuslaissa asetetut vaatimukset ja ettei valtuuston päätöksen vahvistamiselle ole estettä laillisunden tai tarkoituksenmukaisuuden kannalta.
OIKAISUNLUONTOINEN KORJAUS
Oikaisunluontoisena korjauksena on korttelin AK-merkintä muutettu AKR-merkinnäksi niin kuin se on kaavakartalle punaisella korjattu.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Rakennuslaki 1 §, 3 §, 34 §, 38 a § ja 127 §.
Rakennusasetus 2 a §, 39 §, 154 §.
Kunnallislaki (953/76) 137 § ja 141 §.
Kuntalaki (365/95) 90 §, 92 § ja 104 §.
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus saadaan tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Valitusosoite on liitteenä.
Ylijohtaja Pekka Kangas
Hallitusneuvos Helena Korhonen
<< valitus Espoon tiedotusohjesääntö malli 1991 kh:n vastine vastaselitys