<< kaavavalitus kh:n vastine ym:n päätös
Seppo Koskela
Sinikka Sassi
Eestinkalliontie 11
02280 Espoo 28
Ympäristöministeriö / kirjaamo
Ratakatu 3
00120 Helsinki
faxnro 1991 9545
Vastaselitys Espoon kaupunginhallituksen 8.10.1996 tekemään päätökseen koskien
"lausunnon antamista Eestinkallio 1 D asemakaavan ja siihen sisältyvän Eestinkallio ja Eestinkallio 1 B asemakaavan muutoksen (46. kaupunginosa, Latokaski) hyväksymistä koskevan Espoon kaupunginvaltuuston 27.5.1996 tekemän päätöksen johdosta jätetystä valituksesta".
Yleistä
Kaupunginhallituksen päätös, joka pohjautuu kaupunkisuunnittelukeskuksen 20.9.1996 päivättyyn vastineeseen (kh:n pöytäkirjan liite A), ei tyydytä allekirjoittaneita seuraavista yleisistä ja yksilöidyistä syistä.
Kaupunkisuunnittelukeskus ja kaupunginhallitus eivät ole vaivautuneet käsittelemään yksityiskohtaisesti valituksessamme esittämäämme kritiikkiä vaan ovat tyytyneet lähinnä toistamaan jo asemakaavaselostuksessa kirjattuja asioita eli kh:n vastine ei tuo asiaan mitään uutta.
Käymme läpi kaupunginsuunnittelukeskuksen 20.9.1996 päivätyn vastineen yksityiskohtaisemmin. Sitaatit - ellei toisin mainita - ovat ko. vastineesta. Lihavoinnit, kursivoinnit ja alleviivaukset ovat kirjoittajien.
"vastine valitukseen kohtaan 1:
Koska aluerakennussopimus ei määrittele alueen rakennusoikeutta lukumääräisesti on alueen rakennusoikeutta voitu pienentää liki 5000 k- m2 verrattuna alueen ensimmäiseen 13.7.1978 päivättyyn asemakaavaehdotukseen. Kun alueen rakennusoikeutta on pienennetty ja rakennusalueita tiivistetty rakentamalla osittain pienkerrostaloja on Pisanmäki ja sen länsipuoli voitu merkitä lähivirkistysalueeksi (VL). Kortteleiden kerrosluku on suhteellisen matala 1/2 II ja II, pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Korttelin 46105 rakennusoikeudesta tulee 40% toteuttaa pientaloina. Alueen kaupunkikuva tulee olemaan pientalomainen."
1. Eestinkallio 1 D on osa Espoon kaupungin ja alunperin rakennusliike Arjatsalon kesken tehtyä aluerakentamissopimusta. Sopimuksen 1. pykälässä todetaan kaupungin sitoutuvan " kaavoittamaan alueelle hyviä kaavoitusperiaatteita noudattaen pääasiallisesti pientalorakennusoikeutta sisältäviä asuntorakennustontteja." (sitaatti kaavavalituksesta). Mitä tarkoittaa pääasiallinen pientalorakennusoikeus? Pitäisikö koko aluerakennussopimuksen toteutumista tarkastella tätä pääasiallista pientalorakennusoikeutta vasten? Millainen on pientalomainen kaupunkikuva? Tarkennettuna: millainen on pientalovaltainen kaupunkikuva lähes maalaimaisemassa? Vielä: millainen pientalovaltainen kaupunkikuva syntyy, kun rakennetaan tiheästi kahden omakotitaloalueen väliin? Entä 60%:sti kerrostalovaltainen kortteli 46105?
Vaikuttaa siltä, että termit "pientalorakennusoikeus" ja " pientalovaltainen kaupunkikuva" ovat hyvin tulkinnan varaisia ja riippuvaisia tulkitsijan sijainnista. Espoon keskuksesta - missä sekä kaupunginsunnittelulautakunta että kh toimivat - katsoen termit täyttyvät ja saattavat edustaa jopa kadehdittavaa väljyyttä. Alueella asuvat eivät näin tiheää rakentamista hyväksy.
Vetoaminen 13.7.1978 päivättyyn asemakaavaehdotukseen osoittaa hyvää todellisuudentajua: kun kaksi aluerakentajaa on mennyt konkurssiin, kaavaa voidaan hieman väljentää. Valituksen allekirjoittajien mielestä sitä voidaan väljentää enemmänkin.
"vastine valitukseen kohtaan 2:
Alue tukeutuu ympäristössä oleviin ja tuleviin palveluihin."
2. Voihan asian näinkin ilmaista. Saattaisi olla mielenkiintoista tietää yksilöidymmin nämä olemassaolevat ja varsinkin tulevat palvelut. Mahdollisesti kaava-alueelle muuttavat ihmiset ehkä voisivat olla niistä kiinnostuneita. Hyvää virkamiestyötä. Ei aihetta enempään.
"vastine valitukseen kohtaan 3:
Korttelin itäosa olemassa olevaa asutusta vasten on merkitty s- merkinnällä ("Luonnonmukaisena säilytettävä tontinosa, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun. Aluetta tulee hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu"). Alue on noin kolmasosa koko korttelista."
3. Kortteli 46106.
Alue oli kaavoitettu aikoinaan puisto- tai virkistysalueeksi. Tämä esti tontin ostaneen pariskunnan kahden omakotitalon rakennushankkeet. Esteet ovat nyt sitten poliittisilla päätöksillä poistuneet.
Miksi rakentaa tiivis ja tiheä rakennusten vyö kahden etelä- espoolaisen, luonnonarvoiltaan merkittävän metsäalueen väliin? Missä on vanhassa yleiskaavaehdotuksessa esiintynyt viherkäytävä -ajattelu? Haluamme 46106:n säilyvän viheralueena. Bonvesta Oy:n menettämä rakennusoikeus voitaneen korvata jo (1997) tasausmenettelyllä?
"vastine valituksen kohtaan 4:
Kuntalain 50 §:n 1 momentin 11-kohdan mukaan tiedottamisesta on hallintosäännössä annettava tarpeelliset määräykset. Espoon kaupunginvaltuuston 14.6.1995 hyväksymän hallintosäännön 16 §:n mukaan kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka voi antaa tarvittaessa yleisohjeita.
Mitä tulee valittajan väitteeseen siitä, ettei kuntalaisille ole tiedotettu tiedotusmenettelystä, ei pidä paikkaansa. Espoon kaupunki tiedottaa-julkaisussa vuodelle 1995 - 1996 asiasta tiedotetaan kaavoituksen osalta seuraavasti: "Asemakaavaa laadittaessa kuullaan asianosaisia. Kuulemisesta ilmoitetaan Espoo-lehdessä tai kaupungin muissa ilmoituslehdissä." Espoo palvelee-julkaisu jaetaan jokaiseen espoolaiseen talouteen. Nimenomaisesti on sovittu, että se jaetaan myös niihin talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainosjulkaisut. Näinollen tieto ilmoitusmenettelystä on kaikilla espoolaisilla.
Asemakaavaehdotus on ollut kaksi kertaa nähtävillä RakA 39 §:n mukaisesti, 31.1. - 21.2.1994 jolloin oli jätetty yksi muistutus sekä 22.1. - 22.2.1996 jolloin kaavasta ei jätetty yhtään muistutusta."
4. Nähtävilläoloilmoitus julkaistiin vain ilmaisjakelulehti Länsiväylässää. Allekirjoittaneet olivat - ja ovat - ilmaisseet halunsa postilaatikkoon liimatuin tarroin olla vastaanottamatta mainoksia ja kyseistä ilmaisjakelulehteä. Espoo -lehti tulee, samoin Helsingin Sanomat, kummatkin Espoon kaupungin virallisia ilmoituslehtiä. Kysymys kuuluu edelleenkin, montako Espoon kaupungin ilmoituslehteä talouteen pitää tuleman, jotta lähiympäristön kaavoitustilanne selviäisi? Tätä kysymystä kh:n ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vastine ei vähäisimmässäkään määrin selvitä.
Tarkastellaampa asiaa hieman yksityiskohtaisemmin. Nähtävästi kaupunginhallitus ei ole tuntenut tarvetta antaa tiedottamista koskevaa yleisohjetta, koska sitä nimenomaan kysyessämme arkistoista löytyi vain edellisen kaupunginjohtajan määräaikainen ohje (1991) jota oli suullisesti vahvistettu toistaiseksi ja jonka olemme liittäneet jo varsinaiseen kaavavalitukseen. Liitämme sen varmuuden vuoksi myös tähän vastaselitykseen liitteeksi 1.
14.6.1995 hyväksytyn hallintosäännön 16 §:n mukaisesti kaupunginhallitus ei ainakaan näytä toimineen. Hallintotoimetkaan tuskin voivat olla taannehtivia. Eli kaupunginhallitus ei ole johtanut tiedottamista eikä ole antanut yleisohjetta eli on hyvin kyseenalaista onko Espoon kaupunki täyttänyt kuntalain 50 §:n 1 momentin 11-kohdassa esitetyt velvoitteet.
Pyydämmekin ympäristöministeriötä huolellisesti perehtymään Eestinkallio 1 D -kaavesityksen julkipanon laillisuuteen varsinkin ilmoituslehtimenettelyn osalta.
"vastine valituksen kohtaan 5:
Tarpeelliset luonnonoloja koskevat selvitykset on käsitelty asemakaavaselostuksen kohdissa 15, 16, ja 17. "
5. Mikäli luonnonolojen selvitys katsotaan riittäväksi, sääli. Kaupungin puisto-osaston määräyksestä metsäosasto harvennushakkasi varsinaisen Eestinkallion puustoa loppusyksyksystä 1996 ja liiallisia hakkuita vastustettaessa Eestinkallion koulun vastineesta kävi ilmi, että alueella elää runsaasti harvinaisia ja mahdollisesti uhanalaisiakin lintu- ja hyönteislajeja. Valitettavasti tätä paperia meillä ei tällä hetkellä ole digitaalisena, mutta toimitamme sen varsinaisena paperina postissa.
Espoossa 8.1.1997
Sinikka Sassi Seppo Koskela
Maarit Topp Antero Topp
<<< / kaavavalitus / kh:n vastine
liite 1
23.5.1991
ILMOITUS- JA KUULUTUSMENETTELYÄ KOSKEVAT OHJEET
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 1991 lisätalousarvion kokouksessaan 17.4.1991. Päätöksen kohdassa B kaupunginvaltuusto teki päätöksen ilmoitus- ja kuulutusmenettelystä.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 14.5.1991 panna edellä mainitun kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöön. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa keskusvirastoa julkaistaessa kaupungin ilmoituksia ja kuulutuksia Espoo -lehden lisäksi kaupunginvaltuuston päättämissä ja muissa lehdissä ottamaan kulloinenkin tarve harkitusti huomioon ja julkaisemaan ilmoitukset ja kuulutukset tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Edelleen kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä antamaan ilmoittelua koskevat tarkemmat lisäohjeet.
Ilmoitus- ka kuulutusmenettelyssä noudatetaan toistaiseksi 1.6. - 31.8.1991 seuraavaa käytäntöä:
Muut kuulutukset
Ns. muut kuulutukset julkaistaan Espoo -lehdessä. Mikäli on tarpeen julkaista ilmoituksia ja kuulutuksia, jotka eivät aikataulullisesti ehdi Espoo -lehteen, käytetään harkinnan mukaan joko Länsiväylää tai Helsingin Sanomia ja ruotsinkielisten ilmoitusten osalta Huvudstadtsbladetia.
Virka- ja toimikuulutukset
Virka- ja toimikuulutukset julkaistaan Espoo -lehdessä tai Helsingin Sanomissa.
Ns. muiden kuulutusten osalta palvelutoimen johtaja ja virka- ja toimikuulutusten osalta henkilöstöasianpäällikkö neuvoteltuaan kaupunginjohtajan kanssa, antavat tarvittaessa yksityiskohtaisemmat ohjeet.
Julkaistaessa ilmoituksia ja kuulutuksia Helsingin Sanomissa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan käyttämään ns. kelluvia ilmoituksia 3- 5 päivän kellunta-ajalla, jolloin saavutetaan alennus ilmoitushinnoissa.
Edellä olevia ohjeita tarkistetaan syksyllä saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon kuulutusmäärärahatilanne.
Pekka Löyttyniemi
Kaupunginjohtaja
käsinkirjoitettu lisäys paperin alalaidassa:
Tätä ohjetta on kj:n suullisella ohjeella jatkettu toistaiseksi. Kj - Henkilöasianp. - Palv.toimenjohtaja - palaveri 1991.
<< kaavavalitus kh:n vastine ym:n päätös