YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Ratakatu 3
00120 Helsinki
asia: valitus Espoon kaupungin Eestinkallio 1 D -asemakaavasta
valittajat: Sinikka Sassi, assistentti, Espoo, Eestinkalliontie 11,
02280 Espoo 28;
Seppo Koskela, opintosihteeri, Espoo, Eestinkalliontie 11, 02280 Espoo
28; Maarit Topp, lastentarhanopettaja, Espoo, Eestinkalliontie 16 D, 02280
Espoo 28; Antero Topp, dipl.ins., Espoo, Eestinkalliontie 16 D, 02280 Espoo
28 omasta ja liitteissä olevien allekirjoittajien puolesta:
Seppo Koskela, Sinikka Sassi, Maarit Topp, Antero Topp
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.5.1996 kokouksessaan Eestinkallio
1 D -asemakaavan. Mielestämme asemakaava ei täytä RakL 34
§:n ehtoja.
Esitämme, että ympäristöministeriö ei vahvista
Eestinkallio 1 D -asemakaavaa. Lisäksi esitämme, että ympäristöriministeriö
tekee katselmuksen kaava-alueella.
tämä sivu + 4 sivua + liitteet
Perustelemme esitystämme seuraavasti:
1. Pien- ja omakotitalojen rajaamaa aluetta ei saa kaavoittaa kerrostaloalueeksi.
Jotta yhtenäisen ja hyvän rakennustavan, viihtyisyyden ja kauneuden
vaatimukset toteutuisivat, koko Eestinkallio 1 D -asemakaavan tehokkuuslukujen
on oltava välillä e = 0,2 - 0,25.
2. Jotta liikenteen, viihtyisyyden ja kaupungin kehityksen vaatimukset
toteutuisivat, kaavaan on sisällytettävä varauksia kouluille,
päiväkodeille, nuorisotiloille sekä päivittäistavaraliikeille.
Lisäksi pahasti ruuhkautuneen Finnoontien oikaisu on toteutettava
ennen kuin liikenteen vaatimukset voidaan täyttää.
3. Jotta viihtyisyyden ja kauniiden näköalojen säilyttämisen
vaatimus toteutuisi, kortteli 46106 on kokonaisuudessaan kaavoitettava
lähivirkistysalueeksi.
4. Espoon kaupungin ilmoitus- ja kuulutusmenettelyä koskevat ohjeet
(kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemen allekirjoittama 23.5.1991) toistaiseksi
ajalle 1.6. - 31.8.1991 ja niiden suullinen jatkaminen joskus 1991 aikana
eivät täytä KuntaL:n 50 §:n kohdan 11 vaatimusta hallintosäännöstä,
jossa annetaan tarpeelliset määräykset tiedottamisesta.
Länsiväylän ja Helsingin Sanomien vaihtoehtoinen asema Espoon
kaupungin tiedotuslehtinä, varsinkaan kun tästä ei ole kuntalaisille
tiedotettu, aiheuttaa RakA 39 §:n mukaisen kaavaehdotuksen julkipanon
epäonnistumisen ainakin ilmaisjakelusta ja mainoksista kieltäytyvien
espoolaisten osalta.Tästä seuraa, että ilmoitusmenettely
koskien Eestinkallio 1 D -asemakaavaehdotusta on laiton ja asia on käsiteltävä
julkipanoineen ja muistutusaikoineen uudestaan.
5. Espoon kaupunki ei ainakaan tässä tapauksessa noudata kh:n
hyväksymän "Kestävän
kehityksen muistion" periaatteita. Ekologiset ja luonnonhistorialliset
tarkastelut loistavat poissaolollaan.
Yksityiskohtaisemmat perustelut:
1.
Asemakaava periytyy muilta paitsi korttelin 46106
osalta Rakennus Oy Arjatsalon ja Espoon kaupungin 10.12.1979 allekirjoitettuun
ja 31.8.1984 tarkistettuun aluerakennussopimukseen. Sopimuksen 1. pykälässä
todetaan kaupungin sitoutuvan kaavoittamaan alueelle hyviä kaavoitusperiaatteita
noudattaen pääasiallisesti pientalorakennusoikeutta sisältäviä
asuntorakennustontteja.
Jo voimassa olevan Eestinkallio 1 B -asemakaavan mukainen
Eestinlaakso -niminen asuinalue pitää jo sisällään
joukon kerros- ja pienkerrostaloja. Eestinkallio 1 D -asemakaavan on sijoitettu
kerrostalotehokkuuslukuja (e=0,45) , pienkerrostaloja ja suuria 2,5 -kerroksisia
nk. rivitaloja.
Eestinkallio 1 D -asemakaavassa kerros- ja pientalojen suhde on 60:40.
Onko tämä pääasiallisesti pientalorakennusoikeutta?
Käsityksemme mukaan aluerakennussopimuksessa
mainittu pientalorakennusoikeus ei ole toteutunut vaan muuttunut kerros-
ja pienkerrostalorakennusoikeuksiksi. Alue rajoittuu länsipuoleltaan
Nöykkiön omakotitalovaltaiseen kaupunginosaan ja idässä
Eestinkalliontien ja Pisantien omakotitaloalueeseen ja Pisanniityn rivitaloalueeseen.
Alueen yleisilme on Eestinlaaksoa lukuunottamatta pientalovaltainen. Lisäksi
em. aluerakennussopimus ei määrittele kaavoitettavaa kokonaiskerrosalaa
lukumääräisesti .
Koko 70-luvun lopulla alkaneen Eestinkallion kaavoitusprosessin
ajan asukkaat ovat perustellusti vastustaneet liian tiheää ja
korkeaa rakentamista. Kaupunki näyttää jatkuvasti olleen
maanomistajien eli aluerakentajien vaatimusten puolella. Kuten valitettavasti
nytkin.
2.
Eestinkallio 1 D -asemakaava tuo toteutuessaan alueelle
412 laskennallista uutta asukasta ja runsaat 220 (autopaikkojen mukaan
laskettua) autoa. Alueen koulut (Nöykkiön ja Eestinkallion ala-asteet)
ja päiväkodit (Pisan päiväkoti) ovat jo nyt pahoin
ruuhkautuneet. Alueella ei ole elintarvikekioskin ja pikku kapakan lisäksi
muita palveluja. Alueella on jo nyt sosiaalisia ongelmia, vandalismia ja
Vanhan Kirkkotien valaisemattomalla osalla on tapahtunut ryöstöjä.
Toteutuessaan kaava tuo mukanaan lisää paineita kouluihin ja
päiväkotiin, lisää sosiaalisia ongelmia, liikenteen
saasteita, melua ja onnettomuusriskejä sekä alentaa varsinkin
alueen itäpuolen kiinteistöjen arvoa jopa 10% muun muassa ohjaamalla
kasvavan liikenteen aivan Pisantien kiinteistöjen ulko-ovien vierestä.
Uusia palveluja ei kaava tuo tullessaan.
.
1960- ja 70-luvuilla rakennettiin nopeasti ja tiheästi
lähiöitä ja asuntojen valmistumisen jälkeen ihmiset
joutuivat odottamaan vuosikausia luvattuja palveluita. Espoon kaupunki
on Hakan konkurssipesän ja Bonvestan avustuksella kaavoittamassa pientä
slummia muistamatta laisinkaan menneisyyden virheitä. Mihin päiväkoteihin
ja kouluihin alueelle muuttavat lapsiperheet panevat lapsensa? Täytyykö
kaupassa käymiseen ja muuhun asioimiseen aina käyttää
yksityisautoa? Missä alueen nuoriso viettää aikansa? Ovatko
pelkät asunnot ja parkkipaikoilta ruuhkiin johtavat tiet riittävä
peruste viihtyisyydelle?
Finnoontie ruuhkautuu jatkuvasti sen varrella
tapahtuvan sirpalekaavoituksen vuoksi. Tien suorituskykyä joudutaan
paikkaamaan lohkomalla ihmisten tonteista lisää tilaa risteysten
lisäkaistoille. Finnoontien oikaisu eli hieman itäänpäin
suunniteltu uusi katu on kummitellut ainakin 1978 yleiskaavasta alkaen,
mutta kyseinen suunnitelma ei ole edennyt jostain syystä mihinkään.
Miksi ensin rakennetaan asunnot ja parkkipaikat eli täytetään
tiet ja sitten ihmetellään ruuhkia?
Suurempi väljyys ja palvelujen samanaikainen
rakentaminen eivät ainakaan luo lisää sosiaalisia ongelmia.
Pelkkien asuntojen tiheä rakentaminen on jo koeteltu tapa aiheuttaa
hankaluuksia.
3.
Kortteli 46106 on kaavoitettu A-kortteliksi. Siteeraamme:
" Ympäristönsuojelulautakunnan 7.1.1988 Eestinkallio 1 B:n
asemakaavaluonnoksesta antaman lausunnon keskeistä vaatimusta Pisanmäen
AK-korttelien 46106 muuttamisesta lähivirkistysalueeksi, samoin kuin
korttelin AR 30278 lakialueiden osalta, ei ole otettu huomioon. Lautakunnan
mielestä tämä on alueen kauniin maisemakuvan ja pientopografian
sekä Pisanmäen vanhojen metsien säilymisen kannalta vahinko.
(kursivointi SK)" Ympäristönsuojelulautakunnan lausunto
11.1.90 Eestinkallio 1 B -kaavaehdotukseen (KV / STGE 10a/5.6.1991)
Korttelin 46106 lyhyt historia. Kymmenien vuosien ajan korttelin aiemmin
omistanut pariskunta yritti hakea poikkeuslupaa voidakseen rakentaa itselleen
ja tyttärelleen yhteensä kaksi omakotitaloa. Lupaa ei herunut.
Koko ajan Hakan edustajat esittivät hyvin nopeita päätöksiä
vaativia ostotarjouksia. Omistajat eivät myyneet. Kunnes vuosikymmenen
vaihteessa he kypsyivät lupamenettelyn toivottomuuteen ja myivät
alueen - eivät vahingossakaan Hakalle vaan - Puutalo Oy:lle. Puutalo
pääsi nauttimaan jostain syystä suosiolliseksi tulleen kaavoittajan
suopeudesta ja kerrosalaa alkoi löytyä entiseltä puistoalueelta.
4.
Seppo Koskelalla ja Sinikka Sassilla ei ollut mahdollisuutta
saada tietoa Eestinkallio 1 D -asemakaavaehdotuksen julkipanosta.Tämä
selittyy postilaatikkoon liimatulla
"ei mainoksia" -tarralla. Espoon kaupungin tiedotusohjeen
mukaan (hyväksytty valtuustossa 1991, täsmennetty kh:n ja kaupunginjohtajan
toimesta ja jatkettu kaupunginjohtajan suullisella määräyksellä
toistaiseksi) asemakaavaehdotukset julkaistaan Huvudstadsbladetissa, Espoo
-lehdessä, Länsiväylässä tai Helsingin Sanomissa.
Tai -harkintaa käyttää virkamies. Länsiväylää
jakava Helsingin Suoraposti Oy on puhelimitse kysyttäessä ilmoittanut
kunnioittavansa "ei mainoksia" -kieltoja. Sassin ja Koskelan
on siis espoolaisen käytännön mukaan hankittava kolme Espoon
suomenkielistä tiedotuslehteä (HeSa ja Espoo tulevat kummatkin),
jotta olisivat selvillä kaavoitusasioista.
Aivan viime aikoihin asti Länsiväylän
on omistanut Asuntosäätiö eli suuri espoolainen rakennuttaja.
Nykyinen (sic.1996 ) Länsiväylän päätoimittaja
U. Itkonen on Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa kertonut omistajatahon
vaikuttaneen ainakin epäsuorasti lehden kaavoitusasioita koskevaan
journalistiseen tapaan. Tämä taas on saattanut vähentää
Länsiväylän yleistä lukuarvoa ja siten myös kaupungin
ilmoittelun seuraamista. Helsingin Sanomat - myös Espoon virallinen
ilmoituslehti - on sen sijaan naapurustossakin luettu hyvinkin tarkkaan,
tosin tässä tapauksessa tuloksetta.
5.
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.1995
muistion kestävästä kehityksestä kaupungin
virkakoneiston alustavaksi toimintaohjeeksi. Asemakaavoitusprosessi ainakin
Eestinkallio 1 D:n tuloksen osalta on ristiriidassa ko. alustavan toimintaohjeen
kanssa. Oheistamme muistion tiedoksi ympäristöministeriölle.
Alleviivaukset valittajien.
Sekä Pisanmäki että Eestinkallio ovat
vanhojen metsien - tällä hetkellä osittain noin 140- vuotiaita
- alueita ja saattavat sisältää biodiversiteetin kannalta
tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja. Alueita ei ole inventoitu
ja Pisanmäkeen kohdistuu kaavaehdotuksessa kaksi uhkaa: ensinnäkin
varsinainen ja sitä seuraava piha- ym. viherrakentaminen syö
etelärinteen puustoa; toiseksi kävelytiet itse Pisanmäellä
tehdään todennäköisesti - mikäli vanhoihin kokemuksiin
on luottamista - ylisuurilla koneilla ja tuhotaan turhaan maaperää
ja puustoa. Alueella on jo toimiva luonnollisesti syntynyt polkujen verkosto.
liitteet:
- allekirjoitukset
- kaupunginvaltuuston päätös ja esityslistan liitteet
- kohta 1: kopio aluerakennussopimuksesta, kopioita vanhoista asukkaiden
kannaotoista
- kohta 2: asukkaiden kannanotto (ja kuvaliitteet) kaupunginvaltuutetuille,
yleiskaava vuodelta 1978 (Finnoontien oikaisu), liikennelaskennan raportti
1994: Finnoontie,
Helsingin Omakoti Oy lkv:n arvio alueen asuntojen hinnanmuodostuksesta
- kohta 4: kopio valtuuston pöytäkirjasta
eli nk. tiedotusohjesääntö, kopio HeSan 14.4.1996 uutisesta
- kohta 5: asukkaiden kannanotto kaupunginvaltuutetuille, osia "Kestävän
kehityksen muistiosta"
<< Espoon tiedotusohjesääntö malli 1991
kh:n vastine vastaselitys ym:n päätös
